Me kaikki tiedämme varmasti, miten liikunta parantaa fyysistä kuntoa, edistää sydämen toimintaa ja pitää painon kurissa. Harvemmin puhumme kuitenkin siitä, millä tapaa säännöllinen liikunta voi edistää mielenterveyttä. Yllättävää kyllä, näiden kahden tekijän välillä on vahva yhteys.

Liikunta ja mielenterveys

Liikunnan tuottaman hyvän olon tiedetään perustuvan silkkaan fysiologiaan, sillä tiedämme, että liikunnan aikana aivot tuottavat niin sanottuja hyvän olon hormoneja eli endorfiineja ja enkefaliineja. Näiden hormonien tehtävänä on estää niin kipuärsykkeiden kulkua kuin lisätä mielihyvää.

On hyvä pitää mielessä, että liikunta kannattaa aina sovittaa omaan mielentilaan. Stressaantuneena esimerkiksi jooga tai pilates auttavat rentoutumaan, kun taas tuohtuneena juoksulenkille lähteminen saa paremmin negatiiviset tunteet ulos. Liikunta liittyy tässä mielessä vahvasti omaan olotilaan ja mielialaan. Itselle miellyttävä liikunta saa sekä kropan että mielen voimaan hyvin.

Liikunta auttaa parantamaan älyllistä toimintaa

Säännöllisen liikunnan on todettu vaikuttavan myös aivojen toimintaan. Nämä muutokset ovat itse asiassa myös tieteellisesti todistettuja, sillä liikuntaa harrastavilla nuorilla koululaisilla myös koulumenestys on yleensä liikuntaa harrastamattomiin nuoriin verrattuna parempi. Myös yleinen jaksaminen koulussa paranee liikunnan myötä. Tässä mielessä aerobinen eli hapenottokykyä parantava liikunta on aivojen toiminnan kannalta parasta liikuntaa. Hyviä aerobisia liikuntalajeja ovat juoksu, tanssi, hiihto, luistelu, uinti, pyöräily, jalkapallo ja portaiden nousu.

Sydämen ja verisuonten terveys liittyy selvällä tavalla myös älylliseen suorituskykyyn. Itse asiassa tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorena runsaasti liikkuvat saavuttivat useimmissa tapauksissa myös korkeamman koulutustason ja menestyksekkäämmän työuran. Vaikka liikunta ei sinällään määrää, kuka menestyy ja kuka ei, auttaa se ehdottomasti jaksamaan arjessa paremmin sekä fyysisesti että henkisesti, jolloin myös suorityskyky töissä ja opinnoissa kasvaa.

Liikunta ehkäisee masennusta ja stressiä

Liikunnan on todettu auttavan lievään masennukseen hyvinkin lyhyessä ajassa. Liikkuminen parantaa esimerkiksi ihmisen omaakuvaa itsestään, jolloin itsetunto voi kasvaa ja henkinen hyvinvointi parantua. Lisäksi tietyt liikuntalajit, ja erityisesti meditaatioon ja rentoutumiseen erikoistuneet liikuntalajit, helpottavat ahdistuneisuutta ja tuovat mielenrauhaa.

Liikunta ehkäisee masennuksen ohella myös stressiä. Sen lisäksi, että liikunta lisää mielihyvää tuottavia hormoneja aivoissa, se auttaa laukaisemaan fyysisiä jännitteitä ja ennen kaikkea vähentämään stressihormonina tunnetun kortisolin erittymistä.